Tristan

 

TRISTAN "Tipsu"
SP Draconian AutumnReflection, DVM
Norjalainen metsäkissauros, kastraatti
NFO n 09 musta/valkea
s. 1.2.2010
Paino 7,2 kg
HCM-ultra 8/2011 normaali, 4/2013 rajatapaus, 11/2014 lievä hcm
Näyttelytuloksia

Tristan on ensimmäisestä omasta pentueestamme, Cindyn poika. Olin jo etukäteen päättänyt että en jätä pentueesta kissaa kotiin, ainoastaan mustaa naarasta voisin vähän harkita, jos sellainen pentueeseen syntyy.

Syntyessään Tristan olikin mielestäni aika hömpän näköinen epäsymmetrisine väreineen sirojen sisarustensa rinnalla.

 

Kuitenkin heti kun pennut alkoivat kiinnostua ihmisistä, huomasin että tämän pikkuherran luonteessa on jotain tosi vaikuttavaa. Tristan oli aina ensimmäisenä kiipeämässä syliin ja sen käsittely oli todella helppoa. Kiltti kissa antoi pyöritellä miten vaan ja suhtautui innokkaasti ihmisiin. Kotia kuitenkin etsittiin ja tarjokkaita löytyikin. Ihanan luonteensa lisäksi Tristan erottui sisaruksistaan myös koon ja turkin puolesta. Turkki on alusta asti ollut aivan mielettömän muhkea ja poika onkin oikea nallekarhu ihmettelevine silmineen.

Hupsun näköisestä ankanpoikasesta kasvoi äärettömän hurmaavan suloinen pieni poika. Jossain vaiheessa päätin että tämän pojan elämää tahdon kyllä jatkossakin seurata mahdollisimman läheltä. Toivoin että kisu olisi jäänyt Vaasaan kaverien Figaro-kissan kaveriksi, omaksi tai sijoitettuna. No, niin ei sitten käynytkään ja siinä vaiheessa oli jo myöhäistä - sydämeni oli valloitettu lopullisesti ja tästä pojasta en enää pystyisi luopumaan ♥ Niin ne etukäteen vannotut asiat vaan muuttuvat kun on hommassa niin tunteella mukana!

Tristan on aivan ihana kehräävä pörisijä. Aamuisin tullaan herättämään hellillä puskuilla ja purinalla. Käsittely on edelleen helppoa, vaikka elopainoa on kertynyt yli 7 kg ja voimaa löytyy kuin leijonalta. Kynsien leikkauskin sujuu kehräten, koskaan ei ketään purra tai vastustella, vaikka olisi mikä toimenpide kyseessä. Olen aina halunnut näin leppoisan

kissan joka makaa rentona sylissä ja tykkää paijauksesta, kissan jolla ei ole kiire mihinkään vaan nauttii elostaan huomion keskipisteenä.
Rohkea poika ei pelkää mitään, ja ryntää suinpäin uusiin haasteisiin. Vesi on ihanaa, lorisevan veden alla voi suihkussa hömppäillä ja pyydystää vesivanaa. Missä ihminen, siellä Tristan, kiipeää vaikkapa lavuaariin seisomaan kun käsiä pesee. Tristan on hyvin kiltti kissa, mutta yksi tapa voisi minun puolestani jäädä pois... Suuhun laitetaan ihan kaikki mistä vaan kiinni saa. Mitään muovia, paperia tai pikkuesineitä ei todellakaan saa jättää minnekään tai ne katoavat parempiin suihin alta aikayksikön. Myös kaivonkannet kannetaan mielellään suussa olohuoneen matolle tai sängyn viereen ja hajulukko piilotetaan jonnekin varmaan talteen...

Myös ihan oikea ruoka maistuu tälle ahmatille paremmin kuin hyvin. Tristan oli pentueesta ensimmäinen joka ihan itse meni äitikissan kupille syömään. Ensimmäinen ruokahan oli Cosma glory kanaa ja viiriäisenmunia, joka näemmä oli tarpeeksi vaatimaton herran ensimmäisesksi ateriaksi ;D Tristan myös jo ihan pienenä poikana veteli Cindyn lautaselta melkein päänsä kokoisia broilerinsuikaleita. Hyvä ruokahalu on säilynyt, ja Tristan on poikkeuksetta aina ensimmäinen lautasella. Kuvio on aina sama, muut kissat odottelevat nätisti, kun lähden kuljettamaan ruokaa keittiöstä ruokapaikalle. Tristan sen sijaan juoksee jaloissa niin että hädintuskin pääsen eteenpäin, huutaa "kuolen nälkään" ja heti kun lautanen kolahtaa lattiaan, on jo suu täynnä ruokaa. Mukava juttuhan se on ettei ole tullut

äitiinsä ruuan valikoivuuden suhteen. Kaikki lihatkin ovat niin herkkua että ne hotkitaan alas lähes yhdellä puraisulla...

Tristan on menestynyt todella hienosti näyttelyissä. Korkeimpaan titteliin Supreme Premioriksi hän valmistui syyskuussa 2012 ja toukokuussa 2013 saavutti DVM-tittelin. Tuomarin parhaana paneelissa poika on käynyt 24 kertaa joista kuusi kertaa Best in Show.

Ikävä kyllä "jouduimme" tämän mahtavan pojan viemään kastroitavaksi. Toki edelleen hieman harmittaa, Tristan on niin upea poika, varmasti olisi saanut hyvää jälkeä aikaan jälkikasvussaan.

Meillä oli edelleen äitikissa Cindy steriloimatta, eikä riskejä voitu ottaa. Minulla ei todellakaan ole sydäntä eristää kissoja eikä siihen tällä hetkellä ole edes tiloja. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen siihen, että näin sain pitää tämän mussukan perheenjäsenenämme.

Tristan on melkoinen unelmien täyttymys ♥